Tänä vuonna tosi moni blogi on esitelly joululahjansa videolla ja aattelin itekin seurata esimerkkiä. Tykkään kauheesti kuvailla videoita, mut mulla ei oikein oo inspiraatiota aiheita varten.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
tiistai 25. joulukuuta 2012
It's Christmas time!
Yritän jättää tekstin nyt vähän vähemmälle, kun se ei oikein tunnu luistavan. Joulunvietosta kuitenkin sen verran, että hauskaa oli ja oli kiva saada koko perhe isosiskoa myöten saman katon alle. Kaivettiin vanhat lautapelit esille ja pelattiin niitä + systeri oli tuonu Wiinkin meille eli sain sitäkin pelailla sit pitkästä aikaa:) Tietenki myös syötiin tosi paljon, mutta ainakaan itsellä ei minkään ahmimisen puolelle menny. Kohtuus kaikessa, vaikka joulu onkin:)
Tänä vuonna tosi moni blogi on esitelly joululahjansa videolla ja aattelin itekin seurata esimerkkiä. Tykkään kauheesti kuvailla videoita, mut mulla ei oikein oo inspiraatiota aiheita varten.
Tänä vuonna tosi moni blogi on esitelly joululahjansa videolla ja aattelin itekin seurata esimerkkiä. Tykkään kauheesti kuvailla videoita, mut mulla ei oikein oo inspiraatiota aiheita varten.
maanantai 6. elokuuta 2012
Nothing inside.
En oo näköjään kertonu teille vielä, et meiän iskä pääsi sairaalasta kotiin viime perjantaina:) Olin aika yllättyny et se päästettiin pois niinkin nopeesti, mut lääkärin mukaan iskä on toipunu tosta infarktista tosi nopeesti sen takia, koska se urheilee niin paljon ja säännöllisesti. Iskä oli ollu vasta kolme päivää sairaalassa ku se jo puhu kutakuinkin normaalisti ja lukemaankin se pystyy jo nykyään tosi hyvin.
Saatiin selville myös se infarktin syy, joka oli se et iskällä on ilmeisesti synnynäinen sydänvika. Kuulosti aluks tosi pahalta munkin mielestä, mut ilmeisesti sitä voidaan hoitaa lääkkeillä ja leikkauksella, joka kuulemma on niin vaivaton et sairaalasta pääsee jo samana päivänä pois. Iskä joutuu nyt syömään hirveesti erilaisii pillereitä ja ruokavaliokin meni ihan uusiks. Pitäis välttää naudan ja sian lihaa ja syödä pääasiassa vaan kanaa, kalkkunaa ja kalaa. Vihreitä kasviksia saa syödä vaan kourallisen päivässä, joka oli musta vähän outoa, mut ilmeisesti ylimäärä sekoittaa sen lääkekuurin tai jotain. Lisäks kaikki juustot ym. pitäis olla mahdollisimman kevyitä ja vähärasvasia. Muutenkin ku iskä on tullu kotiin, on huomannu miten varsinkin sen elämä on muuttunu hirveesti, enkä tarkota vaan ruokavaliota. Se ei voi ajaa autoa eikä urheillakaan. Kevyitä kävelylenkkejä saa harrastaa mut siihen se vielä tässä vaiheessa jääkin.
Tulipas iso romaani tostakin aiheesta, mut halusin vaan päivittää teille nää kuulumiset. Ite käväsin vaan tänään kirjastossa ja lenkillä ja muuten oon ollu kotona ja viettäny suhteellisen ahkeraa Skinsmaratonia viime päivät. Ai niin ja se mun Ikeapöytäkin tuli ja on nyt kasattuna mun huoneessa. Ensimmäistä kertaa elämässäni oikeesti tykkään mun huoneesta eikä tää oo vielä edes ihan valmis:)
Huomenna ois sit luvassa työvuoro seitsemältä aamulla, eli pitäis mennä tästä nukkumaan. Onneks pääsen aikasin pois, ku mulla on hammaslääkäri.
Saatiin selville myös se infarktin syy, joka oli se et iskällä on ilmeisesti synnynäinen sydänvika. Kuulosti aluks tosi pahalta munkin mielestä, mut ilmeisesti sitä voidaan hoitaa lääkkeillä ja leikkauksella, joka kuulemma on niin vaivaton et sairaalasta pääsee jo samana päivänä pois. Iskä joutuu nyt syömään hirveesti erilaisii pillereitä ja ruokavaliokin meni ihan uusiks. Pitäis välttää naudan ja sian lihaa ja syödä pääasiassa vaan kanaa, kalkkunaa ja kalaa. Vihreitä kasviksia saa syödä vaan kourallisen päivässä, joka oli musta vähän outoa, mut ilmeisesti ylimäärä sekoittaa sen lääkekuurin tai jotain. Lisäks kaikki juustot ym. pitäis olla mahdollisimman kevyitä ja vähärasvasia. Muutenkin ku iskä on tullu kotiin, on huomannu miten varsinkin sen elämä on muuttunu hirveesti, enkä tarkota vaan ruokavaliota. Se ei voi ajaa autoa eikä urheillakaan. Kevyitä kävelylenkkejä saa harrastaa mut siihen se vielä tässä vaiheessa jääkin.
Tulipas iso romaani tostakin aiheesta, mut halusin vaan päivittää teille nää kuulumiset. Ite käväsin vaan tänään kirjastossa ja lenkillä ja muuten oon ollu kotona ja viettäny suhteellisen ahkeraa Skinsmaratonia viime päivät. Ai niin ja se mun Ikeapöytäkin tuli ja on nyt kasattuna mun huoneessa. Ensimmäistä kertaa elämässäni oikeesti tykkään mun huoneesta eikä tää oo vielä edes ihan valmis:)
Huomenna ois sit luvassa työvuoro seitsemältä aamulla, eli pitäis mennä tästä nukkumaan. Onneks pääsen aikasin pois, ku mulla on hammaslääkäri.
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Boom inside that bass
Oon ollu nyt parina päivänä kattomassa iskää, ja huomannu ihan selvästi ku se alkaa jo voida vähän paremmin. Sinä iltana ku se sai sen infarktin, se ei kuulemma pystyny puhumaan yhtään, mut jo eilen sen kanssa pysty keskustelemaan ihan hyvin ja vaik sil tuotti vaikeuksii sanoa jotain sanoja, ni mä kuitenkin ymmärsin sen puheista aina mitä se tarkotti. Sairaalassa on käyny hirveesti sen ystäviä kattomassa sitä ja mun isosiskokin yrittää aina harjotella sen kanssa puhumista ja sanojen ääntämistä kun se on käymässä. Meen seuraavan kerran kattomaan sitä varmaan tiistaina.
Uskon kuitenkin tosi vakaasti et iskä paranee, vaiks sillä on kyl nyt ongelmia lukemisen kanssa (se osaa lukea, mut ei oikein ymmärrä ja muista jälkikäteen sitä lukemaansa) mut muuten se vaikuttaa ihan normaalilta.
Kuvia nyt kuitenki vähän tänpäiväsestä. Oli pakko nähä vaihteeks jotain kaveria, ni pyysin Ainoa rannalle:D Haha kohta on jo elokuu ja tää oli sen ensimmäinen kerta rannalla tänä kesänä:D Jotenkin vaikee uskoo sitä, koska ite heitin talviturkin jo toukokuussa. No joo, mut käytiin uimassa, pelailtiin korttii, juteltiin ja kaikkee tommosta. Teki munkin mielenterveydelle ihan hyvää poistuu täält neljän seinän sisältä muualle.
Muutamia kappaleita viel tähän loppuun..
Uskon kuitenkin tosi vakaasti et iskä paranee, vaiks sillä on kyl nyt ongelmia lukemisen kanssa (se osaa lukea, mut ei oikein ymmärrä ja muista jälkikäteen sitä lukemaansa) mut muuten se vaikuttaa ihan normaalilta.
Kuvia nyt kuitenki vähän tänpäiväsestä. Oli pakko nähä vaihteeks jotain kaveria, ni pyysin Ainoa rannalle:D Haha kohta on jo elokuu ja tää oli sen ensimmäinen kerta rannalla tänä kesänä:D Jotenkin vaikee uskoo sitä, koska ite heitin talviturkin jo toukokuussa. No joo, mut käytiin uimassa, pelailtiin korttii, juteltiin ja kaikkee tommosta. Teki munkin mielenterveydelle ihan hyvää poistuu täält neljän seinän sisältä muualle.
Ei oltu muuten ainoita, jotka oli päättäny hyödyntää nää helteet lähtemällä rannalle. Oli meinaan vähän ruuhkaa tuolla.
Sifonkipaita, H&M
Shortsit, Gina Tricot
Kangaskassi, Object
perjantai 27. heinäkuuta 2012
Worst day of my life.
Suoraan sanottuna mulla on ihan paskat fiilikset tällä hetkellä. Olin pahaa aavistamattomana tänään Turussa kaupoilla kiertelemässä ja kun tuun kotiin, mummi oli täällä ja kerto et meiän äiti oli lähteny viemään iskää sairaalaan. Kumpikaan ei tienny vielä mistä on kysymys ja äiti ei vastannu kännykkäänkään. Kiva siinä sitte odotella kolme tuntia ja kehitellä kaikkii teorioita päässään ennen ku äiti tulee kotiin ja kertoo et iskä oli saanu tosi vakavan aivoinfarktin ja se on nyt tyksissä kriittisessä tilassa. Kaiken lisäks toi on sen toinen infarkti, se oli tietämättään saanu jo yhden joskus aikasemmin.
Iskä ei kuulemma onneks oo halvaantunu, mut se ei pysty enää puhumaan. Sen täytyy olla sairaalassa vähintään viikko, jonka jälkeen pitää opetella uudestaan puhumaan ja kaikkee. Töihin se ei voi mennä kahteen tai kolmeen kuukauteen.
Mua ihmetyttää tää tosi paljon, koska iskä on kuitenki alle viiskymmentä, urheilee säännöllisesti, syö terveellisesti jne. ja yhtäkkiä tämmönen uutinen tulee. Kukaan ei varmaan ikinä ois ennalta osannu arvata tämmöstä. Mä en haluu edes kuvitella sitä, et meidän iskä ei selviäis koska mä en itekään todennäkösesti kestäis sitä. Ei me voitais äidin kanssa elää kahestaan, ei se vaan onnistuis ja en usko et muutenkaan ikinä pääsisin sen asian yli. Koitan nyt vaan ajatella positiivisesti ja yrittää miettii jotain muuta mut vaikeeta se on ku pitää pelätä koko ajan. Ei kannata ikinä pitää ketään ihmistä itsestäänselvyytenä, tääkin juttu tuli ihan puun takaa.
Iskä ei kuulemma onneks oo halvaantunu, mut se ei pysty enää puhumaan. Sen täytyy olla sairaalassa vähintään viikko, jonka jälkeen pitää opetella uudestaan puhumaan ja kaikkee. Töihin se ei voi mennä kahteen tai kolmeen kuukauteen.
Mua ihmetyttää tää tosi paljon, koska iskä on kuitenki alle viiskymmentä, urheilee säännöllisesti, syö terveellisesti jne. ja yhtäkkiä tämmönen uutinen tulee. Kukaan ei varmaan ikinä ois ennalta osannu arvata tämmöstä. Mä en haluu edes kuvitella sitä, et meidän iskä ei selviäis koska mä en itekään todennäkösesti kestäis sitä. Ei me voitais äidin kanssa elää kahestaan, ei se vaan onnistuis ja en usko et muutenkaan ikinä pääsisin sen asian yli. Koitan nyt vaan ajatella positiivisesti ja yrittää miettii jotain muuta mut vaikeeta se on ku pitää pelätä koko ajan. Ei kannata ikinä pitää ketään ihmistä itsestäänselvyytenä, tääkin juttu tuli ihan puun takaa.
Laitoin tohon oheen jotain vanhoja kuvia et jaksaisitte ees hiukan kiinnostuu tost romaanipitusesta tekstistäki.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)